Tämä talvi alkaa pikkuhiljaa puuduttaa yksitoikkoisuudellaan. Lunta on näkynyt pariin otteeseen, mutta näin tammikuun puolessa välissä sitä pitäisi olla kinoksittain ympärillä. Vaan eipä ole!
Kolmen pojan käyttöenergia ei huomioi ulkona vallitsevaa tilannetta, joten joskus on vain sadetta uhmaten painuttava pihalle päästämään pahimmat höyryt ulos. Norjalaisen totuuden mukaan ei ole huonoa säätä, on vain huonoa pukeutumista. Mutta minkäs teet, kun kaikista paikallisista kaupoista ovat oikean kokoiset talvitamineet (=kurahaalarit) loppuneet.
Onneksi maa ei ole tällä hetkellä jäässä, ainakaan hiekkalaatikon kohdalta. Rakensimme tänään J:n kanssa komean hiekkalinnan ajoratoineen. Omat lapsuuden muistot tulvivat mieleen: rakensimme naapurin Maijan kanssa valtavat linnat pikkueläimillemme kerrostalon pihamaalla Viherlaaksossa. Muistoissa kesä oli kuumimmillaan.
Pientä luksusta edusti yksityisravintolamme takapihan tarjoilu, tapas á la S-backen. Kyllä äitikin viihtyy pihalla näin hyvien eväiden turvin.
lauantai 19. tammikuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)